Archive
Monthly Archives: huhtikuu 2024

Upea kattaus kansantanssia ja kansanmusiikkia Tampereella

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 ohjelma on julkistettu, ja tämä huikea kymmenistä esiintyjäryhmistä koostuva ohjelmakattaus tarjoaa elämyksiä kaiken ikäisille kansantanssin ja kansanmusiikin ystäville. Tuhat osallistujaa eri puolilta Suomea ja ulkomailta tuo oman arvokkaan panoksensa yhteiseen tanssin riemuun!


Ohjelma alkaa keskiviikkona 12.6. klo 18 Laikunlavan puistokonsertilla. Festivaalin kansainväliset esiintyjävieraat sekä paikalliset kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmät esiintyvät tässä Tampereen kaupungin järjestämässä konsertissa.

Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Nuorisoseura Motoran Vinhakat on nähtävissä torstaina 13.6.2024 klo 16.30 Puistokonsertissa Laikunlavalla.

Lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähtää käyntiin niinikään torstaina ja jatkuu aina lauantaihin saakka. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 tanssiryhmää eri puolilta Suomea.

Maksuttomia konsertteja voi seurata ostoskeskuksissa ja Laikunlavalla. Maksulliset konsertit ja illanvietot järjestetään Tullikamarin Pakkahuoneella ja Pyynikkisalissa sekä pääjuhla Pyynikin urheilukentällä. 

Sottiisin aikana lavalle nousee tanssijoiden lisäksi upeita kansanmusiikkiyhtyeitä, kuten 5/5, Spelarit, Rälläkkä ja Häly, sekä monia muita kansantanssijoille tuttuja ja tärkeitä nimiä.

I Love Tanhu! - pääjuhla Pyynikin urheilukentällä Sunnuntaina 16.6. klo 14-15.30. Pääjuhlassa nähdään kansantanssijoiden ja pelimannien yhteisesitykset, sekä kaikkien alueellisten Vakkojen esitykset. Pääjuhlassa esiintyvät myös festivaalien kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Tutustu ohjelmaan täällä

Ennakkolipunmyynti aukeaa 2.5.2024. 

Pispalan Sottiisissa rikotaan ennätyksiä

Festivaalin osallistujamäärä yllätti tapahtumajärjestäjätkin!

Tampereella 12.-16.6.2024 järjestettävään kansainväliseen kansantanssifestivaaliin on ilmoittautunut jo huikeat 1000 tanssijaa ja pelimannia. Määrä yllätti positiivisesti tapahtuman järjestäjät. 

Korona-aika on karistettu mielistä ja alan harrastajamäärät näyttävät olevan mukavasti kasvussa. Osallistujia on lähes 200 henkilöä enemmän kuin edellisessä Pispalan Sottiisissa vuonna 2022. Suomen Nuorisoseurat tekee hienoa työtä lasten ja nuorten harrastusten tarjoajana, ja kansantanssi eli tanhu on tärkeä osa tätä tarjontaa. Ryhmiä saapuu esiintymään myös muista kansantanssiyhdistyksistä.

Lasten kansantanssikatselmus Tanssiralli on osa Pispalan Sottiisin ohjelmaa. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 lasten ryhmää, joka on edelliseen kertaan verrattuna kaksinkertainen määrä. Katselmuksessa esiintyjäryhmät saavat palautetta esityksistään raadeilta, jotka koostuvat alan ammattilaisista. Tanssirallin esityksiä voi seurata torstaina, perjantaina ja lauantaina Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa.  

"Pispalan Sottiisin ohjelma varmistuu aivan näinä päivinä," iloitsee tuottaja Miikka Huisko. Ohjelmatietoja viedään parhaillaan kotisivuille, joten muutaman päivän sisällä päästään tutustumaan yksityiskohtaisesti tähän värikkääseen ja tanssinriemua Tampereella levittävään tapahtumaan. "Se on varmaa, että tanhua nähdään niin puistokonsertteina Laikunlavalla kuin ostoskeskuksissa ja Tullikamarin Pakkahuoneella", Huisko kertoo.  

Ohjelma- ja lipputiedot julkaistaan 24.4. 2024 sottiisi.fi -sivustolla. 

Pispalan Sottiisin järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. 


Tanssirallin raati 2024

Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien Tanssiralli-katselmuksen osallistujaryhmien määrä lähes tuplaantui edelliskertaan verrattuna! Katselmukseen on ilmoittautunut 28 ryhmää eri puolilta Suomea.

Tanssiralli järjestetään osana Pispalan Sottiisi-tapahtumaa Tampereella 12.-16.6.2024. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat 

Tanssiralli-katselmuksessa tärkeässä tehtävässä ovat raatilaiset, jotka antavat jokaiselle ryhmälle suullisen ja kirjallisen palautteen. Tänä vuonna Tanssirallin kaksi raatia muodostavat  

Hanna Poikela (tanssinopettaja, AMK) Jukka Saari (tanssinopettaja) sihteerinä Nelli Terävä (tanssinopettaja, AMK) 

Timo Filip Salonen (tanssinopettaja, AMK) ja tanssitaiteilija) Siina Toimela (tanssinopettaja, AMK ja musiikkipedagogi, AMK) siht. Emma Kantelinen (tanssinopettaja, AMK) 

Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta. 

Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin, jotka tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän itselleen, esitykselleen tai harjoittelulleen asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. 

Suomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen katselmuksen lasten kansantanssiryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. 

Raatilaisten esittely

Hanna Poikela, tanssinopettaja (AMK) 

Eri-ikäisten kansantanssijoiden opettajana työskennellyt Hanna Poikela on tanssin ja musiikin perinteiden, tanssiteatterin ja sosiaalisen kansanomaisen paritanssin osaaja. Valmistuttuaan Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi (vuonna 2012), hän on työskennellyt laajasti ympäri Suomen, enimmäkseen Hyvinkäällä, Helsingissä ja Oulussa. Tällä hetkellä Hanna on opetustyönsä lisäksi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja.  

“Aloitin kansantanssin Rovaniemellä kolmevuotiaana Siepakoissa ja sillä tiellä olen tanssinut läpi elämäni, nyt jo n. 35 vuotta, eikä loppua näy”, Hanna Poikela kertoo tanhutaipaleestaan.  

Poikela on kiinnostunut kansantanssiesityksessä tarinoista ja tunteista, joita tanssilla välitetään: “Rennosti omasta esiintymisestään ja parikontaktista nautiskelevat tanssijat kiinnittävät huomioni. Erityisen hereillä olen, jos esityksessä käsitellään perinteitä jollain tuoreella tavalla!” 

Siina Toimela, tanssinopettaja (AMK) ja musiikkipedagogi (YAMK) 

Siina Toimela on rovaniemeläinen muusikko ja tanssintekijä, joka työskentelee tällä hetkellä hoivamuusikkona sairaalassa sekä freelancerina omien kansantanssiteosten parissa.  

 “Kansantanssin aloitin 5-vuotiaana Sodankylässä Jutaringissä, jossa tanssin 20-vuotiaaksi asti. Kansantanssi toi elämääni yhteisön, ystäviä, elämyksiä, kokemuksia ja lopulta sain siitä myös ammatin”, kuvailee Siina Toimela, ja jatkaa: “Esityksessä katson ensimmäisenä tunnelmaa näyttämöllä: millaisella varmuudella tanssijat ovat esityksessä, mikä on heidän keskinäinen tekemisen meininki ja onko kaikille löytynyt paikka näkyä omien vahvuuksien mukaisesti. Taidokkuus esiintyjissä ja esityksessä lisää vaikuttavuutta.”  

Emma Kantelinen, tanssinopettaja (AMK)  

Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta.  

Tanhun pariin päädyin 2000-luvun taitteessa, 3-4 -vuotiaana, kaiketi sattumalta. Perhetuttujen lapsi aloitti kansantanssin Nuorisoseura Motorassa ja he pyysivät minua mukaan kokeilemaan. Tämä kyseinen tanssikaveri ei tainnut olla niin vaikuttunut, mutta minulla on menossa 24. vuosi samassa seurassa”. Raatityöskentelystä Emma Kantelinen kertoo, että: “tanssia katsoessani kiinnitän usein ensin huomiota tanssijoiden väliseen yhteyteen, siihen millainen jaettu tai oma tunne liikkeessä on.“ 

Timo Filip Salonen, tanssinopettaja (AMK) ja tanssitaiteilija 

“Olen pohjoiskarjalainen tanssin ja taiteen sekatyöläinen. Oulussa vietin kuusi vuotta; siellä valmistuin tanssinopettajaksi sekä kasvoin aikuiseksi. Tällä hetkellä asun Helsingissä, jossa opiskelen tanssipedagogiikan maisteriksi”, kertoo Timo Filip Salonen. ”Kansantanssin pariin päädyin nähtyäni 10-vuotiaana Nuorisoseura Motoran kevätkonsertin. Innostuksen herätti erityisesti Kapsakat -ryhmän esitykset, joissa isoveljenikin tanssi.” 

Timo Filip Salonen kiinnittää kansantanssiesityksissä huomionsa ensimmäiseksi juuri kunkin ryhmän omaan, ainutlaatuiseen tyyliin, sekä henkeen, joka heistä hehkuu. 

Jukka Saari, tanssinopettaja 

Jukka Saari on pitkän linjan kansantanssiope Lahdesta. Hän opettaa Lahden Tanhuujissa nuorten aikuisten ja aikuisten kansantanssiryhmiä. 

“Tanhun aloitin jo 4-vuotiaana Hollolassa ja todella tiivis ja innostava kaveripiiri on pitänyt tanhun elämässäni tähän päivään saakka”, kertoo Jukka. “Esityksessä ensimmäisenä kiinnitän huomiota esiintymistaitoon. Iloiset ja innostuneet tanssijat ovat mielestäni kaikkein parasta. Odotan innolla, millaisia esityksiä olette tälle vuodelle treenanneet! Tsemppiä kevään treeneihin ja nähdään Tampereella!” 

Nelli Terävä, tanssinopettaja (AMK) 

Nelli Terävä valmistuu tanssinopettajaksi keväällä 2024. Opetusvuosia hänellä ei ole takana vielä paljon, mutta kokemusta eri-ikäisten tanssijoiden kanssa toimimisesta on sentään kertynyt. Vaikka Nellin päälaji onkin kansantanssi, innostusta ja inspiraatiota hän saa kaikkien tanssilajien katsomisesta.  

Tanssin pariin minut toi äiti, viedessään minut isosiskon kanssa tanhutunnille 3-vuotiaana. Tällä tiellä on sittemmin pysytty”, muistelee Nelli, ja jatkaa: “Tanssiesityksessä ensimmäisenä katson ryhmän läsnäoloa ja yhteistä meininkiä!”