Category Archives for "Pispalan Sottiisi"

Haemme vakkoja Pispalan Sottiisin 12.-16.6.2024 ohjelmatuotannon toteuttamiseksi 

Pispalan Sottiisissa 2024 halutaan tuoda esiin erityisesti paikallista yhdessä tuotettua kansantanssia ja –musiikkia.  Kuluvan syksyn aikana haetaan paikallisista ja alueellisista toimijoista vakkoja, joiden tuottama ohjelmallinen sisältö muodostaa rungon ensi kesän Pispalan Sottiisin ohjelmaksi. Ehdotuksia vakoiksi voivat tehdä kaikki kansantanssin ja –musiikin parissa toimivat henkilöt ja yhteisöt. Eduksi katsotaan, että ehdotuksen idea on jaettu ja siitä on keskusteltu myös muiden mukaan toivottavien tahojen kanssa. Vakkoja tulee olemaan kaikkiaan 5-6, ja ne valitaan annettujen ehdotusten perusteella joulukuun alussa. 

Vakat voivat olla tanssi- ja musiikkiryhmien yhteenliittymiä, jotka käynnistävät toimintansa alkuvuodesta 2024. Vakat ovat avoimia ja kaikki tapahtuman eri-ikäiset kotimaiset ja kansainväliset osallistujat liittyvät mukaan johonkin vakkaan. Perinteisten vuosiohjelmistojen sijaan eri ikäryhmille suunnatut tanssit korvataan alueilta tuotetuilla yhteisillä tansseilla. Ensi kesän Pispalan Sottiisin ohjelmisto rakentuu pääosin ryhmien omista ja vakkojen tuottamista sisällöistä. 

Vakat voidaan koota eri alueilta esim. eri seurojen yhteisten ideoiden perusteella. Vakka voi olla myös yhden seuran idea, johon se haluaa kutsua mukaan myös muita seuroja tai ryhmiä. Merkityksellistä on, että vakat sijoittuisivat maantieteellisesti eri puolille Suomea, ne ovat avoimia myös muille osallistujille, niihin voi osallistua eri-ikäisiä tanssijoita ja soittajia eikä mukaan tulemista rajoiteta taitojen tai muihin yhdenvertaisuutta rajoittavien asioiden vuoksi. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua vakan toimintaan omista lähtökohdistaan. Kansantanssin ja –musiikin yhdenvertainen yhteistyö on toivottavaa kaikissa vakoissa. 

Valittavista vakoista kootaan vakkaneuvostot, jotka mahdollistavat toiminnan onnistumisen ja yhteisölliset tempaukset ja kisailut muiden vakkojen kanssa ennen tapahtumaa tai Pispalan Sottiisin aikana. Vakkaneuvostot toimivat yhdessä kullekin vakalle valittavan tanhulähettilään kanssa, joka kuratoi ja tukee vakkojen ohjelmallisen sisällön tuotantoa yhdessä vakkaneuvoston kanssa. Tanhulähettiläiden kiinnittämisestä ja palkkioista vastaa Suomen Nuorisoseurat.  

Nyt käynnissä olevan haun avulla haetaan pohjat tuleville vakoille. Vakkoihin voi liittyä vielä tämän haun jälkeenkin erikseen annettavan aikataulun mukaisesti. 

Hakemuksia ja ideoita perustettavaksi vakoiksi voi tehdä tämän linkin kautta 15.11. mennessä.  

Lisätietoja:  
Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

Teija Nikkari, Suomen Nuorisoseurat, tanssin palvelutuottaja, puh. 044 744 3939, teija.nikkari@nuorisoseurat.fi 

Suomen Nuorisoseurat hakee tanhulähettiläitä Pispalan Sottiisin ohjelmatuotannon tehtävään 

Suomen Nuorisoseurat hakee Pispalan Sottiisin 12.-16.6.2024 –festivaalin ohjelmalliseen toteutukseen tanhulähettiläitä. Tanhulähettiläät muodostavat yhdessä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa kesän tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa joulukuussa yhteisellä suunnittelukokoontumisella. 

Tanhulähettiläät toimivat eri alueilta koottavien vakkojen ohjelmatyön tukijoina Pispalan Sottiisin ohjelmatuotannossa 1.12.2023-30.6.2024 välisenä aikana. Kunkin tanhulähettilään on vastuulla yksi vakoista. Tanhulähettiläät koordinoivat Pispalan Sottiisissa 12.-16.6.2024 toteutettavia oman vakkansa esiintymisiä. Esiintymiset sovitaan yhdessä oman vakkaneuvoston ja Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kanssa. Lisäksi tanhulähettiläät luovat vakallensa oman tunnustanssin ja ovat mukana ideoimassa yhteisöllisiä sisältöjä vakkojen toimintaan. 

Talven ja kevään aikana tanhulähettiläs osallistuu yhdessä vakkaneuvostonsa kanssa oman vakkansa Pispalan Sottiisiin tuottaman ohjelmiston suunnitteluun ja koordinointiin sekä ideoi vakkojen välisten kisailuja ja tempauksia.  

Pispalan Sottiisissa 12.-16.6.2024 tanhulähettiläät johtavat oman vakkansa ohjelmatoimintaa ja osallistavat vakassaan olevia tanssijoita ja soittajia yhteisiin esityksiin ja tempauksiin. Festivaaliviikon sunnuntaina järjestettävässä pääjuhlassa tanhulähettiläs vastaa oman vakkansa esityksellisen osuuden harjoittamisesta ja esityksestä. 

Kokonaiskorvauksena tanhulähettiläänä toimimisesta maksetaan 2000 euroa. Lisäksi tanhulähettiläille korvataan ennakkoon sovitus matkakulut ja päivärahat julkisten liikennevälineiden ja valtion matkustusohjesäännön mukaisesti. 

Hakuaika on 16.10.-15.11.2023 ja valinnat suoritetaan 23.11. mennessä. Hakemukset tanhulähettilääksi pyydetään lähettämään tämän linkin kautta 15.11. mennessä. 

Lisätietoja:  
Jukka Heinämäki, Suomen Nuorisoseurat, toimialajohtaja, tanssi ja tapahtumat puh 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

Tintura ja Tamm Virosta Folklandialle

Ensi talven Folklandia-risteilylle saamme Virosta vieraaksi Tintura-yhtyeen. Vuonna 2016 perustettu Tintura hyödyntää taidokkaasti virolaista kansanperinnettä ja arkistokätköjen levyaarteita. Tintura ja Paabel-yhtyeen solisti Arno Tamm ovat yhdistäneet nyt luovat voimansa ja tuovat ensi vuoden Folklandialle folktroniikasta, triphopista ja maailmanmusiikista yhteen nivotun erikoisohjelmiston. Kokonaisuus on omistettu kaikille niille virolaisille, jotka aikojen saatossa ja pakottamina ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kotimaasta mukaan lähteneet tarinat ja laulut ovat pitäneet kodin mielessä vieraalla maalla. Yhtä sitkeinä kuin ihmiset itsekin ne ovat kuitenkin kestäneet aikaa ja olosuhteita päätyen takaisin kotimaahan. Siperian virolaisten musiikkiin perustuva ohjelmistokokonaisuus on ensimmäinen laatuaan.
Tinturan jäsenet Karoliina Kreintaal tunnetaan mm. Knihv– ja Torupilli Jussi Trio -yhtyeen riveistä ja Lauri Täht on niittänyt mainetta virolaisen hiphop-kulttuurin huippunimenä. Taavet Niller taas on nähty Suomessa useita kertoja Curly Strings -yhtyeen bassossa.

Tintura ft. Arno Tamm: Siperianvirolaisten lauluja
Karoliina Kreintaal – laulu, viulu, alttoviulu, kantele, jouhikko, loopperi
Lauri Täht – sämplet, biitit, luupit, rytmisoittimet
Taavet Niller – kontrabasso, laulu
Arno Tamm – laulu, akustinen kitara ja syntetisaattori
https://www.facebook.com/TinturaBand/
Yhteistyössä: Viro-instituutti

”Sottiisi kehittyy omia latujaan” – Sottiisimestari Olavi Pietilä muistelee…

Olavi Pietilä Laikunlavan edustalla 22.5.2018.

#SOTTIISIMUISTOT

Ensimmäisestä vuoden 1970 Pispalan Sottiisista lähtien Sottiisiin on kuulunut tanssi, soitto, riemu ja Olavi Pietilä.

Iloisesti hymyilevä mies kävelee Pispalan Sottiisin toimistolle ja tulee tervehtimään sydämellisesti. Olavi Pietilä on heti kättelystä lämmin ja nauravainen ihminen, josta huokuu kiintymys Pispalan Sottiisia kohtaan. Haastattelun aluksi hän toteaa: ”Kirjotat sen mikä on kirjottamisen arvosta” ja nauraa vaatimattomana, kun vakuutan että eiköhän hänestä kirjoitettavaa riitä.

Sottiisimestari Olavi Pietilä on pitkän linjan nuorisoseuratoimija ja eläkepäiviään viettävä radiotoimittaja. Pietilä on ollut mukana rakentamassa jokaista Pispalan Sottiisia vuodesta 1970 lähtien, mistä vuonna 1994 myönnetyn sottiisimestarin arvon tausta juontuu. Sottiisimestarin arvo on korkein tunnustus, jonka Sottiisista voi saada, ja sottiisimestareita ovat vain Olavi Pietilä ja Lassi Saressalo.

1940-50 luvuilla Pietilä oli aktiivisesti mukana Messukylän Nuorisoseuran näytelmäpiirissä, josta hän sai ensimmäiset kosketuksensa nuorisoseuratoimintaan ja -toimijoihin. Pietilän oma nuorisoseuratausta löytyykin nimenomaan teatterista eikä kansantanssista. Edes Sottiisien myötä Pietilä ei intoutunut itse tanssimaan, mutta festivaalin tunnelma on kietonut hänet alusta saakka pauloihinsa. Pietilä päätyi itse mukaan Sottiisin taustajoukoiksi työnsä kautta.

”Kun ensimmäistä Sottiisia kaavailtiin, olin ollut radiossa freelancerinä toista kymmentä vuotta. Minut haluttiin avuksi varmaan juuri sen vuoksi, että saataisiin Sottiisille julkisuutta ja juttuja lehdistölle. Ja oli siinä pieni kipinä, että jos vaikka YLE:kin tarttuisi.”

Ensimmäisestä Sottiisista asti Pietilä on pitänyt Sottiisia niin hienona tapahtumana, että tahtoi tehdä siitä ohjelmaa, ja yllättäen YLE antoi haaveille siunauksensa.

”Se oli sikäli onnekasta, että esimies suhtautui Pispalan Sottiisiin myönteisesti ja tarttui ideoihin. Tein Sottiisista ohjelmia parhaimmillaan yhden pitkän nauhoitetun lähetyksen ja muutaman suoran lähetyksen, esimerkiksi avajaisista.”

Sottiisin myötä Pietilä alkoi tehdä runsaasti yhteistyötä nuorisoseuratoimijoiden kanssa muutenkin kuin Sottiisin aikana, ja sai samalla tuotua kansanmusiikkia ja -tanssia julkisuuteen. Varsinkin kansanmusiikki on lähellä Pietilän sydäntä. Useiden Laikunlavalla äänitettyjen aamulähetyksen orkesterina toiminut Pispalan Pelimannit on jäänyt hänelle syvästi mieleen.

”Hyvät ystävät YLE:ssä sanoivat että ’Olli on semmonen kansanmusiikin apostoli.’”

Pispalan Sottiisi onnistui saamaan alkuvuosikymmeninään paljon julkisuutta Pietilän avulla.

”Se oli radion parasta aikaa tällaisten ohjelmien suhteen. Oli päästy eteenpäin radion jäykästä linjasta ja samaan aikaan alkoi kansanmusiikin kohdalla viihteellinen aika. Kansanmusiikille löytyi aika mukavasti ohjelma-aikaa, ja samalla tietysti myös Pispalan Sottiisille.”

Ohjelmat tavoittivat yleisöä ihan toisessa mittakaavassa kuin nyt, koska Sottiisin alkutaipaleella radiotarjonta oli koko Suomessa vielä rajallista. Parhaimmillaan Pietilä muistaa ohjelmien keränneen vajaa miljoona kuuntelijaa.

”Nythän niitä kanavia on vaikka muille jakaa, eivätkä ne enää pääse kuin muutamiin satoihin tuhansiin kuuntelijoihin, koska maailma on täynnä ääntä,” Pietilä nauraa.

Tehdessään radiolähetyksiä jokaisesta Sottiisista, Pietilä sai samalla nähdä nuorisoseuratoiminnassa tapahtuneen muutoksen. Aikansa nuoriseuratapahtumana Sottiisi oli itsessään erikoisuus, sillä se oli yksi ensimmäisistä nuorisoseurajuhlista, jotka perinteisten suvijuhlien sijaan järjestettiin kaupungissa.

”Se oli niin erikoinen ilmiö, että vanhat pelimannit hakivat kätköistään liivit ja ottivat seinästä viulun tai kaapista harmonikan ja ne syttyivät, ne vanhat paapat syttyivät ihanasti sottiisitunnelmaan!” Pietilä intoilee.

Sottiisin lomassa myös kansanmusiikissa ja -tanssissa alkoi tapahtua muutoksia.

”Aiemmin ei ollut kansantansseja, ne olivat visusti tanhuja. Sitten alkoi kehitys, ja aika nopeasti syntyi kansanmusiikin uusi aika.”

Yksi esimerkki muutoksesta oli kansallispuvuista luopuminen, sillä aiemmin kansallispuku oli kansantanssijoiden yksinomainen ominaispiirre. Vuosikymmenten aikana kansallispukujen rinnalle alettiin tuoda rooliasuja, ja ne ovat miltei yleisempiä kuin perinteiset asut.

”Aluksi vähän vierastin muutosta, mutta aika nopeasti tajusin, että näinhän sen kuuluu mennä. Heinämäen Jukka sai minut vakuuttuneeksi, että nyt on tällainen aika eikä minulla ole siinä mitään sanottavaa. Tietysti selostuksissa ei voinut samalla tavalla painottaa kansallispukujen kauneutta, mikä oli minulla vähän syntinä koko 1970-luvun,” Pietilä muistelee nauraen.

Myös Sottiisi tapahtumana on saanut osansa muutoksesta. Erityisesti ulkomaalaisten ryhmät ovat keränneet Sottiisi Sottiisilta enemmän huomiota. Tapahtuma on myös kokonaisuudessaan kasvanut niin ohjelmatuotannoltaan ja yleisömääriltään, minkä taustavaikuttaja Pietilä näkee kansantanssiryhmien tason paranemisen.

”Se johtuu siitä, että kansantanssin opettajia ryhdyttiin kouluttamaan. Aiemmin mikä tahansa amatööritanssija, kansakoulunopettaja opetti kansantanssiryhmiä, mutta kyllä koulutetun opettajiston määrä muutti ratkaisevasti nuorten tason nousun.”

Tason nousun myötä kansantanssi on kokenut huiman muutoksen Sottiisin alkuvuosikymmeniltä tähän päivään, eikä moderneja eri taiteenlajeista ammentavia kansantanssiesityksiä välttämättä edes tunnista saman genren edustajiksi kuin perinteisiä tanhuja.

”Niistä täytyy jättää sellainen nimi pois kuin kansantanssi, mutta omassa sarjassaan ne ovat aivan suurenmoisia. Ei sellaisia [modernimpaa kansantanssia] osattu aiemmin kaivata. Sitten ne ovat tulleet mukaan kuvioihin ja jokaisessa Sottiisissa on tullut jotain uutta, mikä on hyvä. Minun ajatuksenani on ollut se, Sottiisin osa on tuoda esiin uusia kansantanssin piirteitä, ja että minä kerron näistä uutuuksista yleisölle.”

Kesän 2018 Pispalan Sottiisia Pietilä odottaa jo innolla, ja on hyvissä ajoin käynyt katsomassa esiintyjätietoja. Myös Sottiisin tulevaisuus näyttäytyy Pietilälle kirkkaana, ja hän uskoo sen kypsyvän taitavien ihmisten käsissä.

”Varmasti ei voi tietää tällä hetkellä, miten kansantanssi kehittyy, mutta se on varmaa etteivät uudemmat Pispalan Sottiisin järjestäjät hukkaa perinnettä vaan nappaavat siitä osan ja siten Sottiisi kehittyy omaa latuaan. Eikä sitä voi väkisin muuttaa vai jarruttaa.”

25.5.2018

Teksti: Riina Tanskanen
Kuva: Riina Tanskanen

Ilonpitoa koko kesäinen viikko 13.-17.6.

​Sottiisi-torstaina Tampereella päästään tanhumiehen kyytiin, kun "Tanhumies Goes Beatles"!
Tanssiryhmä Huuman sekä ​Laulu- ja soitinyhtye Riennon Tanhumies on Hannu Nipulin käsikirjoittama kantaesitys, jossa yhdistyvät tanssin riemu ja Beatlesin nostalgiset melodiat. Konsertin päätteeksi pääset itsekin tanssimaan iltatansseihin Katrilli Combon tahtiin.
To 14.6. klo 22:00 - 24:00, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Leonardo-sali, liput 10 € tai Sottiisipassi. Osta liput Puodista http://puoti.nuorisoseurat.fi/fi/p/sottiisi

Folklandia-risteily 2018, kuva Petri Kivinen

Ilonpitoa ilmassa!

Ilmoittautuminen Sottiisiin alkaa NYT!
Tule ja osallistu kesän hienoimpaan kansantanssin ja kansanmusiikin kansainväliseen festivaaliin Pispalan Sottiisiin 13.–17.6.2018. Sottiisi toivottaa tervetulleiksi Tampereelle kaikki kansantanssijat, pelimannit ja folkin ystävät.

​Ilmoittautuminen Pispalan Sottiisiin alkoi 15.2. ja päättyy 31.3.2018.

​Sottiisin pääjuhlan suurproduktio ”Työ ja ilonpito”-teos tarjoaa esiintymismahdollisuuden kaikenikäisille ja kaikentasoisille tanssijoille. Tanssiohjeet, videot ja musiikit löytyvät osoitteesta www.tanssinriemu.fi

Tilaa Sottiisipassi, jolla saat vapaan pääsyn kaikkiin tilaisuuksiin
SOTTIISIPASSI 75 €, aikuiset
SOTTIISIPASSI (alle 16-vuotiaat) 65 €
SOTTIISIPASSI (alle 7-vuotiaat) 35 €
2-vuotiaat ja nuoremmat pääsevät tapahtumaan maksutta.

​Sottiisipassin varanneet voivat tilata edullisia majoituksia tapahtuman aikana (yhteismajoitus Folk Camp tai hotelli) ja Festivaaliruokailuja. Passi oikeuttaa alennukseen myös Särkänniemen huvipuistossa ja passilla voi ostaa edullisen matkalipun Tampereen joukkoliikenteen busseihin tapahtuman ajalle.

Festivaalikeskus sijaitsee Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Konsertteja ja esityksiä on myös muun muassa Tampere-talossa, Tullikamarin pakkahuoneella ja Laikun lavalla.