Tag Archives for " pispalan sottiisi "

SottiisiMoves 2020 ensimmäinen livestream nähdään pe 16.10. klo 19-20

SottiisiMoves 2020 Avajaiset
Pispalan Sottiisin ja Movesin synttäreiden juhlakattauksen avaussanat lausuu Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. Esiintymässä ovat Kangasalan Pikkupelimannit  Samuelin Poloneesista, Maija Tynkkynen, kansantanssiryhmä Kärri, nykytanssiryhmät ZZ Crew & Razzmatazz Junnutiimi sekä MDD.

Viimeisenä nähdään lappeenrantalainen Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Kimurantti, joka lupaa ”70-luvun leveelahkeisii housui, auringonnousui, unelmia ja ystävyyttä”. Tunnelmapala, työnimellä ”Naapurin Ville” on osa suurempaa kokonaisuutta. Teoksen koreografia on Elssa Antikaisen ja sävellys J-P Piiraisen.

Kaikki SottiisiMoves 2020 Striimaukset osoitteessa:
https://sottiisi.fi/etusivu/sottiisimoves-2020-streamit/

SottisiMoves 2020 Stream aikataulu:

Pe 16.10. 19-20 SottiisiMoves Avajaiset
La 17.10. 11-12 Lastenmusiikkiduo Höpinätötterö
La 17.10. 18-19 Saa tanssia! - Livestudio & Anne-Mari Kivimäki & Palomylly feat. Timo Saari
La 17.10. 21-22 Tuure Boelius
Su 18.10. 12-13 Tanssiralli- ja Moves-katselmusten päättäjäiset
Su 18.10. 14-15 Pispalan Sottiisi 50 vuotta

#sottiisimoves2020 #sottiisimoves2020stream #nuorikulttuuri #pispalansottiisi #tekemisenriemuastream #nuorisoseurat

 

 

Hyvää kansainvälistä Tanssin päivää!

Nuorisoseurat hellii kansainvälistä Tanssin päivää nostalgialla - sukella mukaan Pispalan Sottiisi -festivaalin
50-vuotiseen historiaan. Klikkaa alla olevasta linkistä.
Nähdään tanssin tapahtumissa! www.sottiisi.fi

Kansainvälistä tanssin päivää vietetään vuosittain ympäri maailmaa 29.4. Päivä on kunnianosoitus tanssille, joka yhdistää ihmisiä kulttuuritaustasta ja politiikasta riippumatta. Päivää juhlistetaan yleensä monin tapahtumin. Korona-aikaan sitä juhlistetaan etänä. Suomessa Tanssin päivää on vietetty vuodesta 1981 alkaen.

Tanssin päivään kuuluu merkittävän tanssitaiteilijan esittämä julistus, joka nostaa esiin ajankohtaisen näkökulman tanssiin. Julistusta luetaan tanssin päivänä tanssinäytöksissä, teattereissa ja tanssikouluissa.

 Tanssin päivän kunniaksi julkaistaan vuosittain vaihtuva tanssin päivän julistus. Vuoden 2020 julistuksen on kirjoittanut tanssitaiteilija Gregory Vuyani MaqomaEtelä-Afrikasta. Lue lisää >

#pispalansottiisi #nuorikultuuri #nuorisoseurat #tanssinpaiva ja #internationaldanceday


”Rauha” Tanssimaniaan!

Tanssimanian juonipaljastus vol. 1:
Vast´ikään Vuoden tanssiteko 2018 palkinnon saanut ”Rauha” nähdään  Tanssimanian ”Rauhaa ja Raitoja” -konsertissa 28.9.2019.

Tositapahtumiin perustuvassa kokoillan tanssiteoksessa ”Rauha – lottatytön tarina palavasta maasta”  kansantanssi ja elävä musiikki kuljettavat katsojan keskelle Lapin sodan riipaisevia kohtaloita. Tarinan keskiössä on Kemissä 40-luvulla perheensä kanssa elävä pieni Rauha, jonka silmin nähdään sotaa edeltäneet ja sitä seuranneet tapahtumat. 

Työryhmä koostuu nuorista, 19–33-vuotiaista kulttuurialan ammattilaisista, joilla on kova palo rakentaa siltoja yli taide- ja kuntarajojen. Koreografi/ohjaaja/dramaturgi Siina Ounaslehto, säveltäjä/sovittaja/sanoittaja Mikko Ylönen, käsikirjoittaja/tuottaja Essi Pulju sekä 11 tanssijaa Kipuna Kollektiivista ja viisi muusikkoa.

Tampereella järjestettävä uuden kansantanssin ja kansanmusiikin tapahtuma Tanssimania tarjoaa tuhdin paketin kovaa koulutusta, komeita konsertteja, tuoreita tanssiteoksia, kohtaamisia ja elämyksiä.

Ensi vuoden teema, kansanomaiset paritanssit näkyy myös Tanssimanian ohjelmassa ja työpajatarjonnassa. Konsertit levittäytyvät Pakkahuoneelta Hällä-näyttämölle ja Kulttuuritalo Laikulta G Livelab Tampereen tiloihin. Konserttien ja työpajojen lisäksi viikonloppuun kuuluu myös Tanhujalostamo-seminaari.

14. Tanssimanian 26.-29.9.2019 tuottavat Suomen Nuorisoseurat ja Tampereen kaupunki. Tapahtuman käytännön järjestelyistä Tampereella vastaa Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto.

Kuva Ari-Matti Huotari, tanssiteos "Rauha"
#tanssimania #kansantanssi #kansanmusiikki #vuodentanssiteko2018

Sottiisin pääjuhlassa Työtä ja ilonpitoa sadan vuoden takaa

Pispalan Sottiisin pääjuhla Työ ja ilonpito on tanssillinen kokonaisuus, jossa liikutaan työn ja työväen maailmasta lasten ja nuorten leikkiin, herraskaisten tansseihin ja lopulta kaiken kansan yhteistanssiin.

Sata vuotta sitten kaikki oli kovin toisenlaista. Vastahan Finlaysonin Plevnan kutomosaliin oli syttynyt ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Koskia valjastettiin tehtaiden tarpeeseen.

Katukivillä kuuluu pienten jalkojen ääniä ja ilon kiljahduksia. Juoksuaskelin kokoontuvat lapset leikkimään ja laulamaan. Kuka ei ehdi kyykkyyn ja kenestä tulee litta?

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Lapset ovat tarkkaan seuranneet isompien ammatteja, arjen liikkeitä ja ääniä. Rattaat ja rukkihan pyörivät molemmat. Hei pyöritetään ja kehrätään, niinkuin pullamummokin on tehnyt.

Tehdaskaupungin salongeissa kajahtavat tanssin sävelet. Kristallikruunujen välkkeessä kavaljeerit hakevat daamejaan franseesiin ja polkkaan.

Päivä kääntyy kohti iltaa ja työväki kokoontuu tehtaan varjoista tansseille, soitoille ja lauluille. Illanvietoissa torppien tytöt ja pojat etsivät uusia ystäviä ja kumppaneita.

Taustalla kaikuu epävarmuus tästä päivästä ja toivo paremmasta huomisesta.

Tanssi yhdistää säätyjä ja synnyttää tarinoita uuden kansakunnan astuessa ensiaskeliaan.

Musiikista vastasi Suistamon Sähkö.

Esityksen jälkeen hyvä fiilis.

Kuvat: Petri Kivinen

”Sottiisi kehittyy omia latujaan” – Sottiisimestari Olavi Pietilä muistelee…

Olavi Pietilä Laikunlavan edustalla 22.5.2018.

#SOTTIISIMUISTOT

Ensimmäisestä vuoden 1970 Pispalan Sottiisista lähtien Sottiisiin on kuulunut tanssi, soitto, riemu ja Olavi Pietilä.

Iloisesti hymyilevä mies kävelee Pispalan Sottiisin toimistolle ja tulee tervehtimään sydämellisesti. Olavi Pietilä on heti kättelystä lämmin ja nauravainen ihminen, josta huokuu kiintymys Pispalan Sottiisia kohtaan. Haastattelun aluksi hän toteaa: ”Kirjotat sen mikä on kirjottamisen arvosta” ja nauraa vaatimattomana, kun vakuutan että eiköhän hänestä kirjoitettavaa riitä.

Sottiisimestari Olavi Pietilä on pitkän linjan nuorisoseuratoimija ja eläkepäiviään viettävä radiotoimittaja. Pietilä on ollut mukana rakentamassa jokaista Pispalan Sottiisia vuodesta 1970 lähtien, mistä vuonna 1994 myönnetyn sottiisimestarin arvon tausta juontuu. Sottiisimestarin arvo on korkein tunnustus, jonka Sottiisista voi saada, ja sottiisimestareita ovat vain Olavi Pietilä ja Lassi Saressalo.

1940-50 luvuilla Pietilä oli aktiivisesti mukana Messukylän Nuorisoseuran näytelmäpiirissä, josta hän sai ensimmäiset kosketuksensa nuorisoseuratoimintaan ja -toimijoihin. Pietilän oma nuorisoseuratausta löytyykin nimenomaan teatterista eikä kansantanssista. Edes Sottiisien myötä Pietilä ei intoutunut itse tanssimaan, mutta festivaalin tunnelma on kietonut hänet alusta saakka pauloihinsa. Pietilä päätyi itse mukaan Sottiisin taustajoukoiksi työnsä kautta.

”Kun ensimmäistä Sottiisia kaavailtiin, olin ollut radiossa freelancerinä toista kymmentä vuotta. Minut haluttiin avuksi varmaan juuri sen vuoksi, että saataisiin Sottiisille julkisuutta ja juttuja lehdistölle. Ja oli siinä pieni kipinä, että jos vaikka YLE:kin tarttuisi.”

Ensimmäisestä Sottiisista asti Pietilä on pitänyt Sottiisia niin hienona tapahtumana, että tahtoi tehdä siitä ohjelmaa, ja yllättäen YLE antoi haaveille siunauksensa.

”Se oli sikäli onnekasta, että esimies suhtautui Pispalan Sottiisiin myönteisesti ja tarttui ideoihin. Tein Sottiisista ohjelmia parhaimmillaan yhden pitkän nauhoitetun lähetyksen ja muutaman suoran lähetyksen, esimerkiksi avajaisista.”

Sottiisin myötä Pietilä alkoi tehdä runsaasti yhteistyötä nuorisoseuratoimijoiden kanssa muutenkin kuin Sottiisin aikana, ja sai samalla tuotua kansanmusiikkia ja -tanssia julkisuuteen. Varsinkin kansanmusiikki on lähellä Pietilän sydäntä. Useiden Laikunlavalla äänitettyjen aamulähetyksen orkesterina toiminut Pispalan Pelimannit on jäänyt hänelle syvästi mieleen.

”Hyvät ystävät YLE:ssä sanoivat että ’Olli on semmonen kansanmusiikin apostoli.’”

Pispalan Sottiisi onnistui saamaan alkuvuosikymmeninään paljon julkisuutta Pietilän avulla.

”Se oli radion parasta aikaa tällaisten ohjelmien suhteen. Oli päästy eteenpäin radion jäykästä linjasta ja samaan aikaan alkoi kansanmusiikin kohdalla viihteellinen aika. Kansanmusiikille löytyi aika mukavasti ohjelma-aikaa, ja samalla tietysti myös Pispalan Sottiisille.”

Ohjelmat tavoittivat yleisöä ihan toisessa mittakaavassa kuin nyt, koska Sottiisin alkutaipaleella radiotarjonta oli koko Suomessa vielä rajallista. Parhaimmillaan Pietilä muistaa ohjelmien keränneen vajaa miljoona kuuntelijaa.

”Nythän niitä kanavia on vaikka muille jakaa, eivätkä ne enää pääse kuin muutamiin satoihin tuhansiin kuuntelijoihin, koska maailma on täynnä ääntä,” Pietilä nauraa.

Tehdessään radiolähetyksiä jokaisesta Sottiisista, Pietilä sai samalla nähdä nuorisoseuratoiminnassa tapahtuneen muutoksen. Aikansa nuoriseuratapahtumana Sottiisi oli itsessään erikoisuus, sillä se oli yksi ensimmäisistä nuorisoseurajuhlista, jotka perinteisten suvijuhlien sijaan järjestettiin kaupungissa.

”Se oli niin erikoinen ilmiö, että vanhat pelimannit hakivat kätköistään liivit ja ottivat seinästä viulun tai kaapista harmonikan ja ne syttyivät, ne vanhat paapat syttyivät ihanasti sottiisitunnelmaan!” Pietilä intoilee.

Sottiisin lomassa myös kansanmusiikissa ja -tanssissa alkoi tapahtua muutoksia.

”Aiemmin ei ollut kansantansseja, ne olivat visusti tanhuja. Sitten alkoi kehitys, ja aika nopeasti syntyi kansanmusiikin uusi aika.”

Yksi esimerkki muutoksesta oli kansallispuvuista luopuminen, sillä aiemmin kansallispuku oli kansantanssijoiden yksinomainen ominaispiirre. Vuosikymmenten aikana kansallispukujen rinnalle alettiin tuoda rooliasuja, ja ne ovat miltei yleisempiä kuin perinteiset asut.

”Aluksi vähän vierastin muutosta, mutta aika nopeasti tajusin, että näinhän sen kuuluu mennä. Heinämäen Jukka sai minut vakuuttuneeksi, että nyt on tällainen aika eikä minulla ole siinä mitään sanottavaa. Tietysti selostuksissa ei voinut samalla tavalla painottaa kansallispukujen kauneutta, mikä oli minulla vähän syntinä koko 1970-luvun,” Pietilä muistelee nauraen.

Myös Sottiisi tapahtumana on saanut osansa muutoksesta. Erityisesti ulkomaalaisten ryhmät ovat keränneet Sottiisi Sottiisilta enemmän huomiota. Tapahtuma on myös kokonaisuudessaan kasvanut niin ohjelmatuotannoltaan ja yleisömääriltään, minkä taustavaikuttaja Pietilä näkee kansantanssiryhmien tason paranemisen.

”Se johtuu siitä, että kansantanssin opettajia ryhdyttiin kouluttamaan. Aiemmin mikä tahansa amatööritanssija, kansakoulunopettaja opetti kansantanssiryhmiä, mutta kyllä koulutetun opettajiston määrä muutti ratkaisevasti nuorten tason nousun.”

Tason nousun myötä kansantanssi on kokenut huiman muutoksen Sottiisin alkuvuosikymmeniltä tähän päivään, eikä moderneja eri taiteenlajeista ammentavia kansantanssiesityksiä välttämättä edes tunnista saman genren edustajiksi kuin perinteisiä tanhuja.

”Niistä täytyy jättää sellainen nimi pois kuin kansantanssi, mutta omassa sarjassaan ne ovat aivan suurenmoisia. Ei sellaisia [modernimpaa kansantanssia] osattu aiemmin kaivata. Sitten ne ovat tulleet mukaan kuvioihin ja jokaisessa Sottiisissa on tullut jotain uutta, mikä on hyvä. Minun ajatuksenani on ollut se, Sottiisin osa on tuoda esiin uusia kansantanssin piirteitä, ja että minä kerron näistä uutuuksista yleisölle.”

Kesän 2018 Pispalan Sottiisia Pietilä odottaa jo innolla, ja on hyvissä ajoin käynyt katsomassa esiintyjätietoja. Myös Sottiisin tulevaisuus näyttäytyy Pietilälle kirkkaana, ja hän uskoo sen kypsyvän taitavien ihmisten käsissä.

”Varmasti ei voi tietää tällä hetkellä, miten kansantanssi kehittyy, mutta se on varmaa etteivät uudemmat Pispalan Sottiisin järjestäjät hukkaa perinnettä vaan nappaavat siitä osan ja siten Sottiisi kehittyy omaa latuaan. Eikä sitä voi väkisin muuttaa vai jarruttaa.”

25.5.2018

Teksti: Riina Tanskanen
Kuva: Riina Tanskanen

Pinnin Pojat Pispalan Sottiisiin!

​Huippumuusikot Arto Järvelä ja Kimmo Pohjonen pistävät nurkat natisemaan Sottiisin Nurkkatansseissa. Pinnin Pojat duo on jo yli kaksi vuosikymmentä kantanut hämäläisen perinnemusiikin kirkkainta lyhtyä ja valloittanut yleisönsä Islamabadista Jumesniemelle.​​

Pinnin Pojat on suomalaista musiikkia esittävä duo, joka perustettiin vuonna 1989. Yhtyeen kotipaikka Helsinki on tuonut duon talonpoikaishenkiseen musisointiin myös urbaaneja sävyjä. Lukuisat soittimet ja laulu yhdistettynä Pinnin Poikien loistavaan muusikkouteen tuottaa musiikkia joka ei jätä ketään kylmäksi. Yhtyeen musiikkityylit kattavat paitsi perinteisen suomalaisen laulu- ja tanssisävelmistön sekä yhtyeen oman materiaalin myös maailmanmusiikkiin ja iskelmät. Ohjelmistoa on opittu myös suomalaisten siirtolaisten pariin suuntautuneilla perinteenkeruumatkoilla Pohjois-Amerikassa.
Duon konserttikiertueet ovat suuntautuneet Skandinavian ja USA:n lisäksi mm. Saksaan, Ranskaan, Pakistaniin, Intiaan, Kanadaan, Peruun, Boliviaan, Venezuelaan, Hollantiin ja Islantiin.

Arto Järvelä on kaustislaiseen pelimannisukuun kuuluva Sibelius-Akatemiasta valmistunut kansanmuusikko. Hän soittaa muun muassa yhtyeissä: JPP, Helsinki Mandoliners, Koinurit. Arto Järvelän instrumentteja ovat viulu, avainviulu, mandoliini ja jouhikko.

Kimmo Pohjonen on suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä. Sibelius-Akatemiasta valmistunut Pohjonen on esiintynyt uransa aikana yli 600 kansainvälisellä festivaalilla ja konserttitaloissa. Pohjosen musiikkia on kuultu improvisaation, rockin, kansanmusiikin, avantgarden ja klassisen musiikin sekä tanssin ja mediataiteen yhteyksissä. Pohjosen instrumentteja ovat 2-rivinen haitari, huuliharppu, gogo marimba, laulu.

Ilonpitoa – Nurkkatanssit la 16.6.21:30-01:00
Pinnin Pojat ja pelimanniyhtyeet tanssittavat.
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Leonardo-sali
10 € tai Sottiisipassi.
Osta liput Puodista.
https://sottiisi.fi/liput/