Tag Archives for " Tanssiralli "

Tanssiralli V

Kiikku
Tanssiralli V

Kansantanssikatselmus lasten ja nuorten ryhmille: Loiste, Mattien ja Maijojen Midit, Ralli, Mattien ja Maijojen Midit ja Kiikku.

 Pyynikkisali, Tampereen konservatorio. Liput 12 € / 8 € / 5 € tai Sottiisipassi. 

Loiste: "Muijat vaihtoon", eli karkelosta Kerenskiin, 2024.  Sikermä koostuu kahdesta kappaleesta, katrillista ja polkasta. Sikermän inspiraationa on toiminut ryhmän innostus perinteisiin kansantanhuihin ja haluun oppia katrillivuoroja ja varsinkin karkelo.

Ryhmän ohjauksesta, koreografioista ja ohjelmistosta vastaavat Hanna Siltala ja Anna-Riina Yli-Hukka.

Musiikki
1. NOOLI: Katrilli
2. Floating Sofa Quarter: Mäkelän Sulon Polkat

Mattien ja Maijojen Midit
Tänä keväänä ja viime syksyn aikana Midit on harjoitelleet vuorottelevaa tanssimista sekä tanssikaverin seuraamista ja omaa taidonnäytettä. Näin sai alkunsa ensin yksin Vuorottelu-polska, jonka ympärille rakennettiin kokonaisuus Vuorottelua.

Vuorottelua-kokonaisuuteen on myös otettu kolmanneksi tanssiksi polkka, joka on Hannu Nipulin käsialaa. 

Koreografiat
Polska: Jenna-Riikka Mäkinen
Masurkka: Marika Pöllänen
Polkka: Hannu Nipuli som. Marika Pöllänen ja Béla Gazdag

Musiikki
Polska: Hohka - Rautakatu
Masurkka: La sextet a Claques - La belle
Polkka: Pokkana polkkaa - Leikisti

Ralli: Superseiska (2024)
Superseiskan idea lähti ohjaajan halusta osallistaa tanssijoita teoksen tekemisessä ja tanssijoiden innostuksesta kokeilla jotain uutta. Tanssimateriaalia on tehty yhdessä omasta päästä, makusteltu eri variaatioita, kehitelty pelejä Rallin lempileikeistä ja harrastettu kuviojumppaa. Lopulta sen seittemän superia koreografin apuria pääsi valitsemaan parhaat palaset yhteen ja näin syntyi Superseiska. Seitsemän tanssijaa haastoi ryhmää miettimään, kuinka kaikki saadaan mukaan. Matkalla huomattiin jokaisen olevan tärkeä osa ryhmää omine vahvuuksineen. Rallissa jokainen on Lucky number seven!

Koreografia. Kaisa Alatalo & tanssijat

Musiikki
1. Kolme varista, trad.
2. Ullan masurkka, säv. Konsta Jylhä
3. Lättyvatti, trad.
4. #hyvämeno, (Riskun polkka ja Ellun polkka) trad. sov. Joonas Ojajärvi

Säestys ja sovitus Kamuna mukana -bändi: Anna Norrkniivilä, Heli Honkalampi, Jouni Alamikkelä ja Teemu Suorsa.

Mattien ja Maijojen Lilleroiset
Lilleroiset ovat keskittyneet syksyn ja kevään aikana karjalaiseen puolijuoksuun. Leikki on ollut suuressa osassa myös tanssitunneilla. Lilleroiset ovat panostaneet musiikin kuunteluun ja rytmiin tanssimiseen. Ryhmä on tanssinut yhdessä 1.5 vuotta, uusia on toki tullut matkalla joukkoon. Kokonaisuus on valmistunut tämän kevään aikana.

Koreografiat
Askedaskedaa: Béla Gazdag, Paras leikki: Tiina Mensonen som. Béla Gazdag, Ohvalalaree: Marika Pöllänen

Musiikki
Askedaskedaa: trad.
Paras leikki: trad. (Pispalan Sottiisi 2006)
Ohvalala ree ree: Mimmit

Kiikku: Tanssivat Agentit (2024)
Teoksen idea ja nimi tulee Kiikun tanssijoilta, jotka innostuivat syksyllä vakoojista, supersankareista ja salaisista tehtävistä. Talven aikana taitoaskelikoita, otteita ja kuvioita sekä toisen huomioimista ja yhdessä tanssimista on opeteltu erilaisten agenttitehtävien pohjalta. Teos kertoo agenteista, jotka ovat saaneet tärkeän tehtävän maailman pelastamiseksi. Matkallaan he seikkailevat tanhumaan kamaralla, kiperillä pelikentillä ja rohkeasti yläilmoissa. Tanhuagentit pitävät yhtä!

kor. Kaisa Alatalo. Teos sopii hyvin kuluvan vuoden "Omasta päästä" teemaan, sillä tanssit ovat uudelleen sommiteltu Kiikulle sopiviksi koreografioiden pohjalta, jotka Kaisa aikoinaan valmisti Kalenoiden yhteisohjelmiksi (2017).

Musiikit ovat myös kyseisestä Superseikkailu-kokonaisuudesta Joonas Ojajärven säveltämää tai sovittamaa.

Musiikin säestyksestä vastaa lasten vanhemmista koottu Kamuna mukana -bändi, joka on harjoitellut ahkerasti lasten tanssitunnin aikana. Ohj. Kaisa Alatalo, apuohjaaja Helka Raetsaari

1. Tetrisjenkka (Tampereen jenkka & Vassun jenkka)
säv. trad./ Joonas Ojajärvi
sov. Joonas Ojajärvi

2. Kaksi oikealle
trad.

3. Huippuvalssi (Kalvolan valssi & Rannan Santerin falssi)
säv. trad.
sov. Joonas Ojajärvi

Säestys ja sovitus Kamuna mukana -bändi: Anna Norrkniivilä, Heli Honkalampi, Jouni Alamikkelä ja Teemu Suorsa.

Tanssija. Kuva Aki Tulikari

Tanssiralli III

Nutukkaat tanssimassa. Kuva Oona Sarajärvi
Tanssiralli III 

Kansantanssikatselmuksessa esiintyvät lasten ja nuorten ryhmät Nutukkaat, Kipehnet, Kierros, Jutatokka ja Kaiku.

Pyynikkisali, Tampereen konservatorio. Liput 12 € 8 € / 5 € tai Sottiisipassi. 

Kierros: Huvipuistossa, 2024
Huvipuistossa on vauhdikas ja mukaansatempaava matka huvipuiston ihmeelliseen maailmaan!
Esityksen teema on ryhmän itsensä ideoima ja tanssijat ovat osallistuneet myös tanssin tekemiseen yhdessä Susannan kanssa.

Koreografia: Susanna Kivinen ja Kierroksen tanssijat.

Musiikki
Hyperborea - Frank Hietalan Sottiisi
Kansansävelmä, Suomi. Hietala, Frank (sävelmän soittaja /Alavieska).
Sov. Hyperborea

5/5 - Aikamatka
säv. Arttu Mäkelä
sov. 5/5 

Kipehnet ovat kevään aikana tutustuneet karjalaisiin askelikkoihin ja huutokatrilliin sekä muutamaan laulutanssiinkin. Näiden pohjalta on luotu koreografia, jossa ryhmäläiset pääsevät haastamaan itseään uusilla ja ehkä vähän tutummillakin askeleilla.

Koreografia: Lotta Terävä
Ohj. Lotta Terävä & Veera Kela
Valmistumisvuosi 2024

Musiikki
Lysti leikki
säv.san. trad.

Menninkäinen
Säv. Hannu Kella

Säestäjänä kansanmusiikkiyhtye Hehku

Kaiku: Eräänä päivänä, 2023
Koreografia Susanna Kivinen

Eräänä päivänä on tarina luonnonvoimista ja mielen sopukoista. Aurinkoisen kesäpäivän katkaisee yllättäen ukkosmyrsky esitellen valtavia voimiaan. Kuten elämän myllerrykset yleensäkin, niin tämäkin myrsky onneksi taittuu ja valo pilkahtaa pilven takaa.
Eräänä päivänä - teoksen ovat `käsikirjoittaneet` tanssijat itse.

Musiikki
Floating Sofa Quartet - Vill du flyga?
Säv. Leija Lautamaja, sov. Floating Sofa Quartet
NOOLI - Salamiakki
Säv. Oona Harju, sov. Oona Harju ja Jonna Lankinen
Frigg - Summer Solstice
Säv. Antti Järvelä


Nutukkaat: Jengiä ja svengiä. Nutukkaat ovat harjoitelleet paritanssia ja erilaisia kuvioita sottiisin ja polskan muodossa. Nutukkaat ovat myös päässeet haastamaan itseään rytmiikassa kolmijakoisen polska ja tasajakoisen sottiisin kautta. Ryhmä on ottanut haasteen hyvin vastaan ja kehittynyt paljon kevään aikana. Jengiä ja svengiä on kahden tanssin kokonaisuus, jossa Nutukkaat pääsevät esittelemään taitonsa!

Koregrafia: Emma Laitinen & Lotta Terävä

Musiikki
Norsk Schottis
säv. trad/Matit ja Maijat
sov. Matit ja Maijat

Slängpolska efter Byss-calle
Säv. trad
Sov. Jpp

Jutatokan teos on lähtenyt muotoutumaan musiikkien pohjalta tuoden näyttämölle maanläheisyyttä, mutta myös vauhdikasta menoa tanssijat yksilöllisesti huomioiden. Teoksen koreografian on tehnyt ryhmän ohjaaja ja teoksessa on ollut myös tanssijoiden osallistamista ja heidän omia osuuksiaan. Teosta voi lähteä pohtimaan maahisten heräämisestä kohti yhteistä tekemistä ja meininkiä.

Koreografia: Riina Kuukasjärvi ja tanssijat

Musiikki
Halling (trad Norja), Merkurius (säv. Jukka Hannula), Saturnuksen renkaat - polska (säv. Jukka Hannula)


Harkitseva tanssija


Tanssiralli IV

Tanhutatit, kuva Neea Sundvall
Tanssiralli IV

Kansantanssikatselmus lasten ja nuorten ryhmille: Tanhutatit, Karkelo (Klaukkalan Nuorisoseura), Pyörre, Huipakat, Harmonikan 11–13-vuotiaat ja Tuiske.

PyynikkisaliTampereen konservatorio. Liput 12 € / 8 € / 5 € tai Sottiisipassi. 

Tanhutatit esittävät Hura hura häitä. Valmistumisvuosi 2024.

Koreografiat Viimeinen pari uunista ulos (Pekka Kinnusen koreografian pohjalta sommitellut Béla Gazdag ja Venla Starck) Lintunen (trad. sommitellut Béla Gazdag) Merimiesleikki kor. Hanna Poikela, Hura hura häitä kor. Pekka Kinnunen.

Teos pohjautuu lauluihin ja leikkeihin. Lasten tekemiseen ja touhuamiseen.

Musiikki
Viimeinen pari uunista ulos - yhteisohjelmayhtye säv. trad sov. Markku Lepistö
Lintunen trad.
Merimiesleikki - yhteisohjelmayhtye 2016 säv trad.
Hura hura häitiä - Yhteisohjelmayhtye 2004 trad. sov. Markku Lepistö

Karkelo (Klaukkalan Nuorisoseura):Onko tanssilla tarkoitus?
Elämässä on ajoittain asioita, jotka luovat huolia sekä epävarmuutta. Yksinäisyyttä voi kokea vaikka fyysisesti ympärillä olisikin ihmisiä. Tanssiryhmässä ja harjoituksissa ulkopuoliset huolet ja paineet voi heittää hetkeksi pois ja kokea olevansa osa jotain huolia suurempaa. Kokonaisuus kuvastaa tätä kuulumisen tärkeyttä tanssijan näkökulmasta ja mitä erilaisia tunteita siihen voi liittyä.

Karkelolaiset ovat osallistuneet kokonaisuuden tekemiseen; he ovat mm. suunnitelleet laulun liikemateriaalin, monologi on koottu ryhmäläisten runoista ja he ovat keksineet kokonaisuuden aiheen sekä nimen.

Kokonaisuus koostuu Värttinän Yks on huoli-laulusta, jonka on ryhmälle sovittanut Venla Lankinen, Jenni Korpihallan katrillista, musiikkina Rälläkän Tsuliluikka sekä Venla Lankisen koreografioimasta Hambosta, musiikkina SUO:n Tanssia Tahtoisin.

Ryhmän ohjaajien lisäksi kokonaisuutta on ryhmälle harjoittanut tanssinopettaja Siiri Suoniemi. 

Pyörre: Polku, 2024.

Teos kertoo arjessa näyttäytyvistä erilaisista poluista. Polkuja voivat olla esimerkiksi elämän polku, metsäpolku tai vaikkapa pian alkava koulupolku.. Mihin tämä yhteinen matka heidät kuljettaa?

Koreografia Leeni Ryynänen ja Milja Virtanen.

Polku (A Path) - Saaga Ensamble

Huipakat Teoksen nimi: Tanssiaiset valmistumisvuosi 2024. Koulussa järjestetään tanssijaiset. Alun poloneesin jälkeen yksi tanssijoista ei pääsekään porukkaan mukaan. Miten tilanne ratkeaa?

Taavi Tiittasen Kadrilli kor. Béla Gazdag
Täällä käyskelen yksinäni kor. Béla Gazdag
Ruotsinkatrilli Viitasaarelta trad. sommitellut Béla Gazdag

Musiikki
Juurikadun Orkesteri - Taavi Tiittasen Kadrilli säv. Taavi Tiittanen
Täällä käyskelen yksinäni trad.
Ruotsinkatrilli VIitasaarelta - Katrillaten 1 levyltä, trad.

Muusikot Eero Grundströn (harmooni), Panu Helke (kontrabasso), Jari Komulainen (hanuri), Leena Paukkunen (nokkahuilu, laulu), Antti Soininen (viulu)


Harmonikan 11–13-vuotiaat. Teoksen nimi: Joutsenolaisii, 2024

Teoksella ryhmä tuo joutsenolaisia perinteitä tähän päivään. Joutsenossa on vahva rieskaperinne, jonka pohjalta on myös tehty aikaan Joutsenolaisten rieskalaulu. Laulua on esitetty paljon mm. vuosina 1970-1980 ja lauluun löytyy perinteisen piirileikin ohjeet. Laulu on monelle Joutsenossa syntyneelle tärkeä osa lapsuusmuistoja ja omia juuria, mutta tuntemattomampi nykyajan joutsenolaisille lapsille ja nuorille. Teos "Joutsenolaisii" sisältää Joutsenolaisten rieskalaulun, jonka koreografia on tehty alkuperäisen piirileikin pohjalta. Teoksen toisena tanssina nähdään myöskin joutsenolaiseen kappaleeseen "Saimaan jenkka" tehty lyhyt tanssi.

Koreografi: Milla Soikkanen (Joutsenolaisten rieskalaulun koreografia Pirkko-Liisa Vuoren tekemän piirileikin pohjalta)

Musiikki
Joutsenolaisten rieskalaulu - sävel ja sanat Pirkko-Liisa vuori
Soittajat äänitteellä Virve Jääskeläinen ja Juuso Partanen
Laulu: Joutsenon Helkanuoret vuosilta 1970-1980

Saimaan Jenkka - sävel Pirkko-Liisa Vuori
Soittaja äänitteellä Virve Jääskeläinen

Tuiske esittää teoksen Kutsumaton, jossa seurataan mitä tapahtuu, kun muinaiseen kylään saapuu muukalainen. Miten tuntematon vieras otetaan vastaan ja kuinka häneen suhtaudutaan? Teoksen liikekieli on inspiroitunut tarinan lisäksi Garmarnan musiikista. Alkuperäisidea lähti tanssijoilta itseltään ja heidän toiveestaan etenkin koreografian taito-osuuksia on pyritty toteuttamaan tanssijoiden kanssa yhteistyöllä. Teos on valmistunut keväällä 2024.

Kutsumaton on Jenna-Riikka Mäkisen ja Sini Hirvosen yhteisteos.

Musiikki
Garmarna: Vittrad
Garmarna: Garmgny - Trio version

Tanssiralli I

Tanssiralli I

Kansantanssikatselmus lasten ja nuorten ryhmille:
Motoran Ripakat, Kansulit, PikkuOttoset l, JunioriOttoset l, Šavissa, PikkuOttoset II.

Esiintyvien ryhmien esittely

Motoran Ripakat esittävät teoksen Lempi-ihmisille. Teos on kirje ystävyydelle. Se muistuttaa meitä kaikkia ystävien merkityksestä ja tärkeydestä. Tämän teoksen myötä haluamme haastaa meidät kaikki kirjoittamaan kirjeen ystävälle ja kertomaan mitä juuri hän sinulle merkitsee.

 "Hei ystävä! Olet ollut tukenani aina ja olen voinut puhua sinulle mistä vain. Aina jos toisella on ollut jotain murheita, on sen pystynyt jakamaan toiselle ja miettimään asiaa yhdessä. Meillä on hyviä muistoja yhteisistä hetkistämme ja retkistämme. Olet tuonut elämääni paljon iloa ja hyviä hetkiä." - Ripakan tanssija

Musiikki
Sitoisitko, säv.,sov. Seppo Sillanpää
Enkel: Lempi-ihmisille, säv. Leija Lautamaja

Kansulit esittävät teoksen "Yksin, yhdessä". Esitys kertoo ystävyyden eri vaiheista ja siitä millaista on olla välillä ilman ystäviä, millaista on etsiä ja sitten löytää ystäviä, joihin voit tukeutua vaikeissa hetkissä ja tilanteissa. Esityksen koreografi on Emma Vuohtoniemi. 

Musiikki
Säveltäjä: Annika Lyytikäinen, esittäjät: Alèa, Olli Sippola ja Saija Penttilä


PikkuOttoset I esittävät teoksen Pyörtehissä. Valmistumisvuosi: Kevät 2024
Koreografia: Emilia Känsälä

Pyörtehissä on polskasta, valssista ja polkasta koostuva perinteisen kansantanssin liikekieleen pohjaava teos.

Musiikki
Polska efter Hultkläppen,
Säv. trad., Sov. Sampo Korva, Liisa Matveinen, Timo Valo & Ritva Talvitie

Dahlbackan valssi,
Säv. Sov. trad.

Ojalan Friitin polkka,
Säv., Sov. trad.

JunioriOttoset 1 esittävät teoksen Kurjet. Teosta on aloitettu tekemään syksyllä 2023 ja se on valmistunut lopulliseen muotoonsa kevään 2024 aikana. Teoksen koreografia on Miia Timosen ja Marika Timosen käsialaa.

Kurjet on tanssiteos, joka kertoo kurkilaumasta ja sen valmistautumisesta muuttomatkalle. Kurjen muutto suurine parvineen ja kurkiauroineen on näyttävä ilmestys taivaalla. Paitsi kevätmuutolla myös syksyisin pelloilla ruokailevissa parvissa kurjet saattavat hyppiä villiin tanssiin.

Muutto on aina suuri seikkailu varsinkin nuorille kurjille. Parvessa jokaisella on suuremmat mahdollisuudet päästä määränpäähän ja selviytyä matkalla.
 
Kurjet-teos sisältää myös vertauskuvallisen ajatuksen nuoren ihmisen elämään ja kasvuun. Teos on myös tarina nuorten tanssijoiden itsenäistymisestä. Jokainen nuori miettii suuntia ja valintoja elämässään. Jokainen yksilönä, mutta toivottavasti turvalliseen yhteisöön ja toisiin nuoriin tukeutuen. Matkan varrella tärkeää on myös kyky sopeutua ja löytää itselle sopivat reitit ja muuttaa suunnitelmaa tarvittaessa. Elämä on ihmiselle kuin myös kurjelle suuri seikkailu ja suunnistustaidon sekä usein myös selviytymisen ihmettä. Yhdessä olemme kuitenkin vahvempia, vahvat juuret antavat hyvät eväät elämään ja silloin siivet kantavat monenlaisten ja vaikeidenkin vaiheiden yli.


Kurjet- teoksen alkuideana ja innoittajana on toiminut Antti J. Saaren säveltämä Kurkipolska.

Cantus Arcticus, osa 1 (Suo), säv. Einojuhani Rautavaara, sov. Antti J. Saari
Kurkipolska säv., sov. Antti J. Saari
Vasen säv. Hoven Droven, sov. Antti J.Saari & Vakituinen kokoonpano 

Šavissa esittää teoksen Murheesi suista. Sen koreografian on tehnyt Maiju Laurila ja ryhmäläiset yhdessä. 

Musiikki
Šavissa-masurkka D-mollissa (säv. Diana Uotila, äänitteen musisointi Šavissa-ryhmä)
Murheesi suista (kansansävelmä)
Polkka mollissa (säv. Helmut Ritter, äänitteellä soittaa Kalle Kurvinen)


PikkuOttoset II esittävät teoksen: Aarnivalkeat
Valmistusvuosi: 2023
Koreografit: Miia Timonen, Viljami Timonen, Rosanna Paavola

PikkuOttoset II ovat tutustuneet ohjaajiensa kanssa vanhaan kansanperinteeseen ja kertomukseen aarnivalkeista, kertomuksen innoittamana PikkuOttosten ohjelmassa lähdetään aarteenetsintään. Jännittävä yhteinen retki eri tunnelmineen kuljettaa ehkä kohti aarretta; mikä se voisi olla?

Musiikki
Rumien yö, säv. Olli Seikkula, Tommi Asplund, sov. Antti J. Saari
Aarretta etsien, säv./san. Tero Pajunen
Ole mulle kaveri, säv. Jukka Siikavire, san. Juice Leskinen, sov. Perunamuusikot

Tanssiralli II

Rajan Nuorten Karkelo, kuva Essi Roisko
Tanssiralli II

Kansantanssikatselmus lasten ja nuorten ryhmille: HippaKarkelo (Nuorisoseura Rajan Nuoret), Ropina, Pieksut, Siepat ja Säpinä. 

Pyynikkisali, Tampereen konservatorio. Liput 12 € 8 € / 5 € tai Sottiisipassi. 

Hippa esittää teoksen nimi Yksi muiden joukossa. Esitys on tehty kuluvana vuonna, ja haluaa kannustaa jokaista olemaan rohkea oma itsensä. Koreografiasta vastaa Jyrki Kontkanen. 

Musiikki
Värttinä- kiri: Kallio, Matti (sävellys). Värttinä (sovitus)
garmarna- nämndemans-ola: Kansansävelmä. Garmarna (sovitus)
Matit ja maijat- Penttilän sillalla: Jylhä, Konsta [1910-1984] (säv /1). Kansansävelmä, Suomi /2. Matit ja Maijat (sov /1-2).

Karkelo (Nuorisoseura Rajan Nuoret): Häilyvä hämärän raja, 2024, kor. Suvi Rahikainen ja Karkelo.

Esitys vie katsojan metsään, jossa aamuaurinkoa tervehtii kasteisella niityllä keijujen joukko. Hämärän laskeuduttua sama utuinen niitty muuttuu menninkäisten kokoontumispaikaksi. Keijujen ja menninkäisten polut eivät yleensä pääse risteämään, mutta kevätyössä hämärän raja on häilyvä, ja kohtaaminen pääsee tapahtumaan. Eri heimojen tutustuminen synnyttää pelkoa, kateutta ja uhkakuvia.

Musiikki
Riikan Polska (säv. Maksim Purovaara), esittäjä Hohka
Hedna (säv. Andersson), esittäjä Hedningarna
Avoin Kenttä (säv. Hannu Kella), esittäjä Tsuumi Sound system

Ropinan teos (työn)Iloa on pohdintaa tulevaisuudesta, haaveammateista ja haaveilusta. Mitä haluan tehdä tulevaisuudessa? Mitä sinä haluat tehdä? Teos on valmistunut tanssikauden 23-24 aikana ja tanssijat ovat itse olleet vahvasti mukana teoksen luomisessa. Koreografia on Sofia Timosen käsialaa. Ensimmäisenä näemme masurkkaa, jossa päästään työnteon makuun. Masurkan jälkeen nämme haaveilusotteliskan, jossa leikitellään sottiisin, jenkan ja enkeliskan askelilla. Teoksen päättää lennokas polkka, joka vie mennessään. 

Musiikki
Matkamasurkka - Nooli (säv. Aino Kinnunen)
Slangen - Filarfolket (säv. Ale Möller)
The Danish Immigrant - Andreas Tophøj, Rune Barslund, Rasmus Zeberg (säv. Rune Barslund)

Pieksut: Sosiaalinen media on nykypäivänä keskeinen osa paitsi aikuisten myös lasten elämää niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Some vai live? tuo esille ryhmän omia ajatuksia sosiaalisen median tuomista haasteista ja hyödyistä lasten näkökulmasta. Teoksen aihe nousi ryhmältä itseltään ja yhdessä koreografi Emma Laitisen kanssa he ovat luoneet nyt lavalle nousevan teoksen. Teos on koostettu koko ryhmän, opettajan ja apuopettajan voimin, ja esimerkiksi teoksessa nähtävä rap onkin koko työryhmän käsialaa.

Musiikki
Kättönen: säv.san. trad. sov. Hehku
Tetrisjenkka (Tampereen jenkka & Vassun Jenkka): säv. trad/Joonas Oijärvi sov. Joonas Oijärvi
Rap: san. Emma Laitinen, Reetta Peltoniemi & työryhmä
Töitä hakemassa: Säv. Lauri Kotamäki

Kaikki kappaleet esittää Kansanmusiikkiyhtye Hehku

Siepat: Tärkeälle on karjalainen kokonaisuus, jonka ensimmäinen osa on karjalainen laulutanssi ja toinen osa vauhdikas katrilli. Tärkeälle kunnioittaa perinteitä ollessaan samalla mukavasti moderni, kuitenkin tärkeimpänä tuoden lämmön katsojalleen asti.

Teos on osoitettu kaikille meidän elämämme tärkeille ja rakkaille ihmisille, jotka ovat läsnä vaikka emme pyytäisikään. Ovat vaikka olisimme minkälaisia vain ja tekisimme mitä vain. He ovat siinä lähellä ja läsnä, tärkeitä. Kiitos, että olet juuri sinä ja siinä vierelläni! Koreografia: Emma Laitinen & Lotta Terävä

Musiikki
Miiloini - Sari Kaasinen & Sirmakka säv. Sari Kaasinen;
Koppa - Tsuumi säv. Hannu Kella

Säpinä: Vielä kerran valmistusvuosi 2023-2024. Koreografit Béla Gazdag ja Ida Kujala. Teoksella halutaan näyttää säpinäläisten monipuolista osaamista niin rytmiikan, laulun, kuin liikelaatujenkin osalta. Teos on yhdistelty kokonaisuus rauhallisuutta ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Musiikki
Koiranmuotoinen Hambo - Hyperborea Säv. Paula Susitaival, sov. Piia Kleemola, Antti Paalanen, Petri Prauda, Paula Susitaival.
Tellusvalssi - Kalenat Orkesteri/Kalevan Nuorten vuosiohjelmat 2009 Säv. ja sov. Jukka Hannula
Härmän Tappelupolkka - Pirnales trad.

Tanssirallin raati 2024

Lasten ja nuorten kansantanssiryhmien Tanssiralli-katselmuksen osallistujaryhmien määrä lähes tuplaantui edelliskertaan verrattuna! Katselmukseen on ilmoittautunut 28 ryhmää eri puolilta Suomea.

Tanssiralli järjestetään osana Pispalan Sottiisi-tapahtumaa Tampereella 12.-16.6.2024. Ryhmät ovat ilmoittautuneet yhteen neljästä ikäsarjasta: Kultahippu-sarja (6-vuotiaat ja nuoremmat), 10-vuotiaat ja nuoremmat, 13-vuotiaat ja nuoremmat tai 16-vuotiaat ja nuoremmat 

Tanssiralli-katselmuksessa tärkeässä tehtävässä ovat raatilaiset, jotka antavat jokaiselle ryhmälle suullisen ja kirjallisen palautteen. Tänä vuonna Tanssirallin kaksi raatia muodostavat  

Hanna Poikela (tanssinopettaja, AMK) Jukka Saari (tanssinopettaja) sihteerinä Nelli Terävä (tanssinopettaja, AMK) 

Timo Filip Salonen (tanssinopettaja, AMK) ja tanssitaiteilija) Siina Toimela (tanssinopettaja, AMK ja musiikkipedagogi, AMK) siht. Emma Kantelinen (tanssinopettaja, AMK) 

Arviointiraati antaa ryhmille sekä suullisen että kirjallisen palautteen. Arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Halutessaan ryhmät voivat saada sijoituksen seuraaviin sarjoihin: rauta, pronssi, hopea ja kulta. 

Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin, jotka tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän itselleen, esitykselleen tai harjoittelulleen asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. 

Suomen Nuorisoseurat järjestää joka toinen vuosi valtakunnallisen katselmuksen lasten kansantanssiryhmille. Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen. 

Raatilaisten esittely

Hanna Poikela, tanssinopettaja (AMK) 

Eri-ikäisten kansantanssijoiden opettajana työskennellyt Hanna Poikela on tanssin ja musiikin perinteiden, tanssiteatterin ja sosiaalisen kansanomaisen paritanssin osaaja. Valmistuttuaan Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi (vuonna 2012), hän on työskennellyt laajasti ympäri Suomen, enimmäkseen Hyvinkäällä, Helsingissä ja Oulussa. Tällä hetkellä Hanna on opetustyönsä lisäksi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen osa-aikainen toiminnanjohtaja.  

“Aloitin kansantanssin Rovaniemellä kolmevuotiaana Siepakoissa ja sillä tiellä olen tanssinut läpi elämäni, nyt jo n. 35 vuotta, eikä loppua näy”, Hanna Poikela kertoo tanhutaipaleestaan.  

Poikela on kiinnostunut kansantanssiesityksessä tarinoista ja tunteista, joita tanssilla välitetään: “Rennosti omasta esiintymisestään ja parikontaktista nautiskelevat tanssijat kiinnittävät huomioni. Erityisen hereillä olen, jos esityksessä käsitellään perinteitä jollain tuoreella tavalla!” 

Siina Toimela, tanssinopettaja (AMK) ja musiikkipedagogi (YAMK) 

Siina Toimela on rovaniemeläinen muusikko ja tanssintekijä, joka työskentelee tällä hetkellä hoivamuusikkona sairaalassa sekä freelancerina omien kansantanssiteosten parissa.  

 “Kansantanssin aloitin 5-vuotiaana Sodankylässä Jutaringissä, jossa tanssin 20-vuotiaaksi asti. Kansantanssi toi elämääni yhteisön, ystäviä, elämyksiä, kokemuksia ja lopulta sain siitä myös ammatin”, kuvailee Siina Toimela, ja jatkaa: “Esityksessä katson ensimmäisenä tunnelmaa näyttämöllä: millaisella varmuudella tanssijat ovat esityksessä, mikä on heidän keskinäinen tekemisen meininki ja onko kaikille löytynyt paikka näkyä omien vahvuuksien mukaisesti. Taidokkuus esiintyjissä ja esityksessä lisää vaikuttavuutta.”  

Emma Kantelinen, tanssinopettaja (AMK)  

Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta.  

Tanhun pariin päädyin 2000-luvun taitteessa, 3-4 -vuotiaana, kaiketi sattumalta. Perhetuttujen lapsi aloitti kansantanssin Nuorisoseura Motorassa ja he pyysivät minua mukaan kokeilemaan. Tämä kyseinen tanssikaveri ei tainnut olla niin vaikuttunut, mutta minulla on menossa 24. vuosi samassa seurassa”. Raatityöskentelystä Emma Kantelinen kertoo, että: “tanssia katsoessani kiinnitän usein ensin huomiota tanssijoiden väliseen yhteyteen, siihen millainen jaettu tai oma tunne liikkeessä on.“ 

Timo Filip Salonen, tanssinopettaja (AMK) ja tanssitaiteilija 

“Olen pohjoiskarjalainen tanssin ja taiteen sekatyöläinen. Oulussa vietin kuusi vuotta; siellä valmistuin tanssinopettajaksi sekä kasvoin aikuiseksi. Tällä hetkellä asun Helsingissä, jossa opiskelen tanssipedagogiikan maisteriksi”, kertoo Timo Filip Salonen. ”Kansantanssin pariin päädyin nähtyäni 10-vuotiaana Nuorisoseura Motoran kevätkonsertin. Innostuksen herätti erityisesti Kapsakat -ryhmän esitykset, joissa isoveljenikin tanssi.” 

Timo Filip Salonen kiinnittää kansantanssiesityksissä huomionsa ensimmäiseksi juuri kunkin ryhmän omaan, ainutlaatuiseen tyyliin, sekä henkeen, joka heistä hehkuu. 

Jukka Saari, tanssinopettaja 

Jukka Saari on pitkän linjan kansantanssiope Lahdesta. Hän opettaa Lahden Tanhuujissa nuorten aikuisten ja aikuisten kansantanssiryhmiä. 

“Tanhun aloitin jo 4-vuotiaana Hollolassa ja todella tiivis ja innostava kaveripiiri on pitänyt tanhun elämässäni tähän päivään saakka”, kertoo Jukka. “Esityksessä ensimmäisenä kiinnitän huomiota esiintymistaitoon. Iloiset ja innostuneet tanssijat ovat mielestäni kaikkein parasta. Odotan innolla, millaisia esityksiä olette tälle vuodelle treenanneet! Tsemppiä kevään treeneihin ja nähdään Tampereella!” 

Nelli Terävä, tanssinopettaja (AMK) 

Nelli Terävä valmistuu tanssinopettajaksi keväällä 2024. Opetusvuosia hänellä ei ole takana vielä paljon, mutta kokemusta eri-ikäisten tanssijoiden kanssa toimimisesta on sentään kertynyt. Vaikka Nellin päälaji onkin kansantanssi, innostusta ja inspiraatiota hän saa kaikkien tanssilajien katsomisesta.  

Tanssin pariin minut toi äiti, viedessään minut isosiskon kanssa tanhutunnille 3-vuotiaana. Tällä tiellä on sittemmin pysytty”, muistelee Nelli, ja jatkaa: “Tanssiesityksessä ensimmäisenä katson ryhmän läsnäoloa ja yhteistä meininkiä!”